perjantai 14. tammikuuta 2011

Savea, tuskaa ja kyyneleitä...

Ei se ihan sitä ollut mutta melkein kuitenkin.



Tiedättehän sen tunteen, kun ensimmäistä kertaa tekee jotain todella

kiinnostavaa ja sitten kun on tekemisen aika, tulee totaalinen tyhmyyskohtaus.

Mistään ei meinaa tulla mitään, kaikki mitä opettaja just sanoi, unohtui täysin.

Niinkin yksinkertainen asia, kuin paperinpalan pyörittäminen puukapulan päälle,

voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Blaah, ärräpäät lenteli mielessä ja teki mieli

lyödä hanskat tiskiin, takki päälle ja poistua kotisohvan turvalliseen nurkkaan

nuolemaan taisteluhaavoja ja ehkä vähän neulomaan.



Se ei kuitenkaan mene niin, ainakaan omalla kohdallani koska hevillä en luovuta,

rokilla ehkä :D. Päätin siinä muovailusavea jo viidettätoista kertaa sormieni

välissä pyöritellessäni että tämähän onnistuu, ei ole sellaista vaihtoehtoa kuin

epäonnistuminen. Noh, hyvä tuli ku mummon jalasta! Harjoitusversio ainakin

onnistui ihan kivasti ja huomenna sitten on totuudenhetki oikean hopeasaven kanssa.






Kapulassa muovailumassasta harjoitusversio ja työkaluja





Hopeasavea ja ruiskusavea odottamassa seuraavaa päivää



Harjoituskappale



Työpiste
Äly, sekään vähäinen mitä on, ei nyt leikkaa kovinkaan hyvin.

Eipä ihmekään kun kello on kaks.



Huomenna lisää lapas päivityksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti